Netistä löytyi mielenkiintoinen artikkeli Theodor Adornon ja Max Horkheimerin "negatiivisesta teologiasta". Olen miettinyt lähiaikoina mitä tämä lopulta tarkoittaa ja artikkeli toi kaivattua selkeyttä aiheeseen. Tässä muutamia kysymyksiä ja vastauksia niihin artikkelin pohjalta ja jostakin mielen syövereistä.

1. Onko negatiivinen teologia marxilaista?

Negatiivinen teologia on yhteiskuntakriittistä ja siihen sisältyy ajatus dialektiikasta. Historian dialektiikka ei kuitenkaan milloinkaan johda kommunistiseen utopiaan, vaan toimii totuuksien ikuisena vastakohdakseenkääntymisten sarjana. Mihinkään totuuteen ei voi siis sitoutua, koska se aina edellyttää vastakohtaansa. Valistus on myös kääntynyt vastakohdakseen: järjestä on tullut subjektiivinen vallan väline.

2. Miksi se on negatiivista ja uskonnollista?

Negatiivinen teologia korostaa, että vallan ongelma koskee myös uskontoa ja erityisesti kirkkoa. Jopa rukous kääntyy vastakohdakseen julkisessa rukoilutilanteessa ja kohtaa valtaongelman. Uskonto on gnostilaisessa mielessä "väärän jumalan" pauloissa. Jokainen uskonnollinenkin totuus on vallan väline.

Negatiivinen teologia korostaa uskonnollisen individualismin ajatusta ja pidättäytymistä kaikista kantaaottavista uskonnollisista asenteista (=kuvakielto). Tässä mielessä negatiivinen teologia tulee hyvin lähelle mystiikan harjoittamista. Lähtökohdat ovat kuitenkin juutalaisuudessa, mutta mystiikan yleismaailmallisuuden vuoksi negatiivisesta teologiasta on helppo tehdä myös kristillinen versio. Lähtökohdaksi siinä otetaan kuitenkin, että Jumala on poissa maailmasta.

3. Eikö negatiivinen teologia ole itsekin ideologia?

Negatiivinen teologia ei ole järjestelmällinen oppi, mutta samalla se on parasta mihin voidaan päästä. Koska kaikki totuudet kääntyvät lopulta vastakohdikseen ainoa rehellinen asenne on lopulta arvostelmista pidättäytymistä.Tämä on myös ainoa moraalisesti kestävä ratkaisu, mutta ei tarkoita pidättäytymistä toiminnasta.

4. Mikä on vaikuttanut negatiivisen teologian syntyyn?

Erityisesti pettymys eurooppalaisen vasemmiston kykenemättömyyteen torjua äärioikeiston valtaannousua Saksassa 1930-luvulla. Toisaalta myös kommunismin muuttuminen valtioterrorismiksi Venäjällä. II maailmansodan jälkeen erityisesti kulutusyhteiskunnan kritiikki motivoi kriittisen teorian ajattelijoita. Eksistentialismin näkökulmasta kyse on toisaalta epäaidon kuluttajaihmisen rakentumisen kuvaamisesta ja toisaalta ihmisen moraalisen ja henkisen kehittymisen noususta. Negatiivisen teologian juuret ovat kuitenkin vahvasti myös juutalaisuuden perinteessä kuten esimerkiksi Kabbalassa. Tästä perinteestä hyvänä esimerkkinä toimii Jeesus Nasaretilainen.  

5. Miksi se on ajankohtaista?

Nykyään negatiivisen teologian tekee ajankohtaiseksi se, että elämme kaikki "diasporassa". Diaspora tarkoitti juutalaisille maansa ja kotinsa menettämistä v. 70 jälkeen roomalaisten tuhottua Jerusalemin, minkä jälkeen he muuttivat Lähi-itään ja myöhemmin Venäjälle ja Eurooppaan. Myös me olemme menettäneet kotimme menetettyämme perinteemme. Tiede ja kaupallisuus ovat muuttaneet länsimaisen ihmisen elämäntavan niin perusteellisesti, että kaikki kiinnekohdat ja "totuudet" on menetetty. Tämä synnyttää monia "oireita", kuten epätoivoista yritystä tukeutua vanhoihin ajattelutapoihin(olisiko neuroosin alkuperäkin tässä?). Länsimainen ihminen elää "diasporassa", eikä toivoa "kotiinpääsystä" enää ole. Tämän vuoksi negatiivinen teologia on modernia teologiaa, minkä kanssa se onkin ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa(Esim. Karl Barth ja D. Bonhoeffer).