Katolisen kirkon arkkipiispa Gianfranco Girotti on määritellyt uudet seitsemän kuolemansyntiä ja hyvällä syyllä voi sanoa, että jo oli aikakin. Vanhat yksilön toimintaan liittyvät kuolemansynninmäärittelyt olivat varmasti osuvia, mutta nykymaailmaan ne eivät ole riittäviä. Ihmisen voima ja vaikutus maailmassa on ulottunut niin laajalle teknologian ja tieteen kehityksen myötä, että kokonaan uudet kuolemansynnit ovat ajankohtaisia. Nyt sellaisiksi on määritelty ympäristön saastuttaminen, geneettinen manipulaatio, ylitsevuotavan runsas hyvinvointi, köyhyyden aiheuttaminen, huumeiden markkinointi ja käyttö, moraalisesti kyseenalaiset tieteelliset kokeet ja ihmisoikeuksien loukkaaminen.
    Tarkemmin tarkasteltaessa huomaa, että uusien kuolemansyntien takana vaikuttavat kuitenkin vanhat Tuomas Akvinolaisen määrittelyt: ylpeys, kateus, ylensyönti, himo, viha, ahneus ja laiskuus. Nämä ovat nykyaikana vain muuttaneet muotoaan ja alkaneet vaikuttaa laajemmin myös ihmisen välittömän elämänpiirin ulkopuolella. Tervetullutta uudessa muotoilussa on sekin, että etiikka on otettava huomioon nyt myös tieteessä. Ehkä tästä löytyy syy siihen, miksei uusia määrittelyjä ole katolisessa kirkossa katsottu aikaisemmin tarvittavan - vanhojenkin määrittelyjen henki selvästi kertoo mitä tulisi toiminnassa ottaa huomioon. Ongelma on tietenkin sama kuin ennenkin: mistä löytää mahdollisuudet ymmärtää moraalia ja toimia sen mukaan, kun kirkon moraali-ihanne on epäinhimillisen ideaalinen? Uskonnoilla on tähän tietenkin oma vastauksensa, mutta sekin on nykyaikaisessa lyhytnäköisen hedonismin kulttuurissa lähes mahdoton sisäistää. Kulttuuriamme hallitsee taloudellisen toiminnan ylläpitämät lyhytnäköisten nautintojen arvot. Kirkon tai muiden ihanteilla ei tässä juuri ole mahdollisuuksia.

T400Giotto.jpg