Neuroteologia tutkii uskonnon harjoittamisen vaikutusta aivoihin. Ensimmäisen kerran termiä neuroteologia käytti Aldous Huxley teoksessaan Island, mutta sittemmin se on vakiintunut nimitykseksi tutkimuksesta, jossa erilaisin psykologisin mittalaittein pyritään tutkimaan mitä aivoissa tapahtuu uskonnollisen kokemuksen aikana ja miten uskonnollisten ihmisten aivot poikkeavat muiden aivoista.

Kyse on siis lopulta mittalaitteiden luonteesta ja niiden kehityksestä. Erityisesti PET-kameran käyttöönotto 1990-luvulla psykologisissa tutkimuksissa vei neuroteologiaa eteenpäin. Andrew Newberg on yksi maailman tunnetuimmista alan tutkijoista ja hänen tutkimuksissaan on tullut esille monia korrelaatioita uskonnon harjoittamisen ja aivojen toiminnan välillä. Hän teki tutkimuksensa PET-kameralla ja tutkittavina henkilöinä oli buddhalaista meditaatiota harjoittaneita munkkeja, kristillisiä nunnia ja kielillä puhuvia karismaattisia kristittyjä(pentecostals eli helluntailaiset).

PET-kokeet

Buddhalaisten meditoijien otsalohkoissa näkyi selviä muutoksia meditaation aikana. Heillä otsalohkojen (keskittyminen) toiminta vilkastui, mikä on selitettävissä sillä, että meditaatiossa keskitytään tarkkaavaisesti johonkin mielikuvaan tms. Oikean aivokuoren takaosassa sijaitseva orientaatioalue kuitenkin vaimeni, mikä puolestaan liittyy minä-tunteen intensiteetin vähenemiseen. Tätä meditoijat kuvaavat "minuutensa kadottamiseksi" ja "sulautumiseksi maailmankaikkeuteen". 

Fransiskaaninunnilla aivoaktivaation lisääntymistä tapahtui erityisesti vasemman aivokuoren takaosassa IPL-alueella, mutta myös otsalohkoissa kuten buddhalaisilla munkeilla. IPL-alue huolehtii abstraktista ja kielellisestä ajattelusta. Aktivaation vähentymistä tapahtui myös samalla alueella kuin buddhalaisen meditaation harrastajilla. 

Karismaatikoilla aivojen otsalohkon toiminta vaimeni kielillä puhuttaessa, minkä Newberg liittää karismaatikkojen kuvaukseen siitä, että "Jumala puhuu heidän kauttaan" eli he "antavat sanojen vain tulla". Karismaatikot eivät siis keskity meditaation aikana kuten fransiskaanit ja buddhalaiset tekevät.

Shift%20from%20OAA%20to%20AAAsmall.jpg

Yhteistä kaikille oli thalamuksen aktivoituminen normaalia enemmän. Thalamuksen tehtävänä on informaation kuljettaminen aivoihin ja Newbergin mukaan tämä osoittaakin, että erilaiset meditaation muodot ovat hyvin aktiivisia vaiheita aivojen kannalta.

Tulokset viittaavat siihen, että meditoijalle, rukoilijalle tai kielillä puhujalle heidän kokemuksensa ovat täysin aitoja. Näiden toimintojen harjoittaminen harjoittaa aivoja oppimaan nämä toiminnot aina vain paremmin. Newbergin mukaan tulokset voidaan tulkita kuitenkin monin eri tavoin. Ne voidaan liittää sekä uskonnolliseen, että tieteelliseen maailmankäsitykseen, mutta yhtä hyvin voidaan tutkia sitä, miksi ihminen tulkitsee asioita milläkin tavalla. Newbergin mukaan kyse on aivojen toiminnasta, vahvistamalla tiettyjä hermoyhteyksiä uskonnolliset, tieteelliset ja poliittiset uskomukset muodostuvat ihmiselle entistä luontevammiksi. Samalla elämä kuitenkin edellyttää uuden oppimista eli itsensä ylittämistä - itsensä transsendoimista. Newbergin mukaan meditaatiossa voi olla kyse juuri tästä - se on äärimmäinen pyrkimys itsensä ylittämiseen.

Uskonnollisten ihmisten ja eiuskonnollisten välillä Newberg havaitsi kahdenlaisia eroja: thalamuksen toiminta oli pitkään meditoineilla ihmisillä toispuolista niin, että thalamuksen toinen puoli oli selvästi toista aktivoituneempi. Todennäköisesti toisen puolen toiminta oli vilkkaampaa kuin keskimäärin ihmisillä. Toisaalta myös heikkoa geneettistä korrelaatiota oli havaittavissa. Uskonnollisilla ihmisillä oli enemmän geenejä, jotka huolehtivat VMAT-2 reseptorien toiminnasta. Tämäreseptori liittyy dopamiinin ja serotoniinin tuottamiseen. Dopamiini ja serotoniini ovat mielihyvävälittäjäaineita.

Lopulta Newberg kysyy miksi jotkut ovat ei-uskonnollisia: puuttuuko heiltä joitakin kokemuksia vai kieltävätkö he niiden olemassaolon?

Itse ehdottaisin hypoteesina, että ihmisillä on valmius uskoon, mutta sen harjoittaminen vahvistaa niitä aivoalueita, jotka siitä huolehtivat. Sama pätee tietenkin muihinkin inhimillisiin ilmiöihin.

PH2009032701183.jpg1.jpg

Miksi uskonnot säilyvät?

Newbergin mukaan uskonnot säilyvät, koska ne tarjoavat tavan tulla toimeen erilaisten elämän haasteiden kanssa. Ne auttavat ihmistä ylittämään eli transendoimaan itsensä ja niillä on tämän vuoksi monia positiivisia vaikutuksia, kuten mielenterveyden ylläpitäminen.

Newbergin analyysi uskontojen vaikutuksesta aivoihin paljastaa sen, ettei ole mitään erityistä uskontoaivolohkoa tai aluetta, vaan aivojen "uskonnollinen" toiminta on harjoittelun tulosta. Toisaalta on tärkeää muistaa, että ihminen harjoittelee aivonsa johonkin joka tapauksessa. Tämä näkemys on selvästi ristiriidassa esimerkiksi Kari Enqvistin näkemyksen kanssa. Hän korostaa ihmisen materiaalista puolta, eikä usko esimerkiksi ihmisen vapauteen eli kykyyn itse päättää myös siitä, mihin aivojansa harjoittaa. Newbergin näkemys ihmisen aivojen kyvystä transsendoimiseen korostaa puolestaan ihmisen vapautta päättää myös siitä millaiset aivot hänelle muodostuu. Toisaalta olemme tietenkin myös kulttuurimme tuotteita.

(Teksti perustuu artikkeliin, jonka referoimista jatkan myöhemmin. Seuraavissa osissa tuon esiin myös jonkin verran tutkimustietoa muista lähteistä.)

Osa: 2