Perikato - kirjoitus menneisyydestä


Oppilas oli vielä pieni lapsi mutta valitti mestarilleen:

”Mestari, riisini tippui hiekkaan, enkä saa sitä enää syödyksi.”

Mestari vastasi:

”Unohda riisisi, niin nälkäsi katoaa.”


Oppilas kävi jo koulua, mutta valitti taas mestarilleen:

”Mestari, kirjani on varastettu, miten minä nyt luen?”

Mestari vastasi:

”Unohda kirjasi, niin olet täysin oppinut.”


Oppilas oli jo nuorukainen ja ihmetteli mestarilleen:

”Mestari, miksi tytöt eivät pidä minusta?”

Mestari vastasi:

”Unohda tytöt ja tulet saamaan heidän suosionsa.”

 

hb0j49p128-FID4.jpg

Oppilas oli jo aikuinen ja surkutteli lapsistaan:

”Mestari, mitä jos lapseni hylkäävät minut?”

Mestari vastasi:

”Unohda lapsesi ja tulet saamaan heidän rakkautensa.”


Oppilas oli jo vanhus ja valitteli mestarilleen:

”En ole tehnyt elämässäni mitään hyvää. Se on ollut aivan turhaa.”

Mestari vastasi:

”Unohda elämäsi, silloin alat elää.”


Oppilas makasi jo kuolinvuoteellaan, mutta kysyi mestariltaan:

”Mestari miksi minun on aina pitänyt unohtaa kaikki ja silti elämäni päättyy perikatoon?”

Mestari vastasi:

”Unohda perikato, eikä se saavuta sinua milloinkaan.”