YLE uutisoi tänään Suomen Akatemian arvioineen Suomen tieteen tason heikoksi erityisesti ulkomailla suomalaisiin tutkimuksiin tehtyjen viitteiden perusteella. Tanskalaisiin ja norjalaisiin tutkimuksiin viitattiin useammin kuin suomalaisiin ja Suomen kohdalla trendi näytti laskevalta. Samalla suomalainen tiede kärsii kansanvälisyyden puutteesta. OECD -maista Suomi sijoittui tieteen tasossa keskitasolle. 

Syitä on esitetty moneen lähtöön:

- perustutkimus on kärsinyt soveltavan tutkimuksen rinnalla

- tutkimuslaitteet ovat vanhoja

- tohtoritehtailu

- professorien vinoutunut työnkuva: rahoitusta on, mutta siitä on käytävä taistelua

- kielimuuri

Japanilainen fyysikko, valkoisen LED-valon kehittäjä Nakamura kärsi tutkimuksiensa alkuvaiheessa lähes kaikista yllä mainituista ongelmista. Nykyään hän on maailman kuulu keksintöjensä vuoksi, mutta hänen englannin kielen taitonsa ei ollut kohentunut vielä edellisvuonnakaan kun olin kuuntelemassa hänen luentoaan hänen tutkijanurastaan. Hän puhui hyvin huonoa englantia, mutta siitä sai sen verran selvää, että ymmärsin hänen painineen jatkuvasti rahoitusvaikeuksien kanssa, sillä kukaan ei uskonut hänen tutkimushankkeisiinsa. Rahoitusvaikeuksien vuoksi hänen käyttämänsä laitteet olivat myös vanhoja, eikä kaikilta osin edes soveltuneet tutkimukseen. Vaikeuksista huolimatta hän kuitenkin pystyi tekemään tutkimusta vanhoilla laitteillaan ja onnistui kehittämään valkoisen LED-valon, mikä on kaikenkaikkiaan mullistava keksintö, sillä sen sovellusmahdollisuudet ovat mittaamattomat.

Nakamuran työn kulmakivi näytti olevan lannistumaton ja läpi harmaan kiven porautuva perustutkimus, jota kantoi vain usko omaan asiaan.  Onnistuttuaan hän alkoi tietenkin saada lisää rahoitusta, mutta samalla hän alkoi myös menettää aikaansa perustutkimukselta. Nakamura ei todellakaan vaikuttanutkaan olevan "oma itsensä" luentosalin edessä ihailevien katseiden kohteena. Hän vaikutti hermostuneelta ja harmittelikin sitä, ettei ehdi maailman kiertueeltaan tehdä tutkimusta.

Nakamuran esimerkin avulla voisi päätellä, että professorien mahdollisuus perustutkimuksen tekemiseen olisi tärkein tekijä tieteen tason nostamisessa.

Samaa voi sanoa koko koululaitoksesta: sen on pitäydyttävä kaikissa oppiaineissa perustutkimuksen tasolla ja perusteissa, joista voidaan sitten muodostaa sovellutuksia. Koululaitosta näyttää kuitenkin uhkaavan sama ongelma kuin yliopistoja. Toisen YLE:n uutisen mukaan päässälaskutaidot ovat huonontuneet selvästi kahdenkymmenen vuoden aikana ja kolmannen uutisen mukaan opiskelijoiden valinnanvapautta pitäisi edelleen lisätä. Voidaankin kysyä kuka opiskelijoista haluaa valita päässälaskemista? Tuskin kovin moni, mutta menestyksen kannalta juuri tällaiset asiat ovat tieteen kulmakiviä. On tunnettava perusasiat.

Oman alani kohdalla perusasioiden puute saattaa johtaa esimerkiksi maailmanlopun (...liittyvät uskontoihin) pelkoihin, joita NASA joutuu sitten oikaisemaan. Se tuskin kuitenkaan siihen pystyy, vaan jää kapitalistisen kulttuuriteollisuuden järjettömyyden uhriksi.

Toivottavasti Suomen kouluissa pystytään jatkossa opettamaan kaikille perusasiat, vaikkei niillä helposti finninaamaisia teinejä miellytetä.