Tällä kertaa se oli Stephen Hawking. Nyt hän mainitsi, että teologia on turhaa, koska tiede pystyy kuvaamaan maailman synnyn ilman viittausta Jumalaan. Mistä lähtien teologia on ollut yksinomaan maailman synnyn tutkimista? Ei, itseasiassa Hawking ei edes sanonut näin. Hänen mukaansa Jumala saattaa olla olemassa, mutta tiede ei vain häntä pysty tavoittamaan.

http://www.indiatone.com/wp-content/uploads/2010/04/stephen-hawking-2.jpghttp://www.astronomynotes.com/cosmolgy/CMB_Timeline.jpg

Olli-Pekka Vainio analysoi tilannetta terävänäköisesti uusimmassa Kanavassa (6/2010) artikkelissaan Uskonnot häviävät - vai häviävätkö? Vainio käsittelee kysymystä siitä kuinka tarpeellinen ns. sekularisaatioteesi on ja mitä se voisi tarkoittaa. Sekularisaatio eli maallistuminen on pitkään oletettu länsimaisen kulttuurin faktaksi, mutta jatkuvat hyökkäykset teologiaa ja uskontoa kohtaan puhuvat omalta osaltaa toisesta asiasta: uskonnot nyt vain eivät ota lähteäkseen. Kautta historian ne ovat usein vain vahvistuneet ns. "vainojen" myötä.

Vainio siteeraa aluksi sosiologi Peter Bergeriä, joka erottaa kolme sekularisaation muotoa, joista yksikään ei tarkoita uskontojen häviämistä:

1. uskonnollisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden keskinäinen pirstoutuminen

2. uskonnon rajaaminen pois julkisesta diskurssista

3. halu olla antamatta uskonnolle mitään sijaa yhteiskunnassa.

http://www.bu.edu/bridge/archive/2000/03-31/photos/berger.jpghttp://www.yale.edu/divinity/notes/081006/Stout.jpghttp://2.bp.blogspot.com/_varEJRHnsms/SKWudEaClfI/AAAAAAAAANE/T914GU5bXWs/s400/charles_taylor0314.jpg

Berger, Stout ja Taylor

Nykyinen Eurooppa olisi esimerkki ensimmäisestä ja paikoitellen - esim. Ranskassa - myös toisesta sekularisaation muodosta. Kolmatta edustaisi edesmennyt Neuvostoliitto ja osa muista kommunistisista maista.

Vainion mukaan jonkinasteista comtelaista sekularisaatiota - tyyliin tiede hävittää uskonnot - on esiintynyt, mutta eri syistä, joita teesin kannattajat ovat tuoneet esiin. Yhteiskuntafilosofi Jeffrey Stout näkee sekularisaation taustalla uskonpuhdistuksen Raamatun tulkintaan liittyvät kiistat. Kun Lutherin uskonpuhdistus asetti Raamatun keskeiseksi uskon auktoriteetiksi syntyi myös monia erilaisia näkemyksiä siitä miten sitä tulisi tulkita. Tämä johti lopulta Raamatun aseman luhistumiseen. Stoutin mukaan sekularisaatiolla on siis teologiset syyt. Tätä Hawking ei varmasti ole tullut ajatelleeksi, kuten ei ehkä sitäkään mitä tieteen tulosten moninainen tulkinta voi tehdä tieteelle. Käykö sille lopulta kuin teologialle - monitulkintaisuutensa ja riitojensa vuoksi se lopulta hylätään.

Kanadalaiselle filosofi Charles Taylorille sekularisaatio merkitsee vain erilaisten uskomusvaihtoehtojen jyrkkää lisääntymistä. Siinä missä ennen vaihtoehtoina oli ehkä yksinomainen valtionuskonnollisuus nykyaikainen ihminen voi pyrkiä "saavuttamaan täyteytensä" monien erilaisten maailmankuvien kautta: perinteisen uskon ja uskonnon tilalle ovat tulleet tiede ja moraalin korostus valistuksen hengessä, syvä-Ekologia, New-Age tai täydellinen nihilismi. Mistään comtelaisesta kehityksestä ei voida kuitenkaan puhua vaan Vainion mukaan:

Tietyssä mielessä voittaja ei ole järki ja henkinen kypsyys, vaan tahto, halu ja kapitalismi.

Vainion näkökulmasta Hawkingin väitteiden kaltaiset väitteet ovat vain osallistumista modernille ajalle tyypilliseen maailmankuvien taisteluun tavalla, joka ei palvele ihmisten välisen ymmärryksen lisääntymistä - ei edes valistuksen hengessä. Se palvelee vain kapitalismia.