Nancey Murphy toimii kristillisen filosofian professorina Fuller Theology Seminarissa Pasadenassa, Californiassa, U.S.A:ssa. Teologina ja filosofina hän on kiinnostunut uskonnon ja tieteen suhteesta ja kirjoittanut aiheesta muun muassa teoksen Theology in the Age of Scientific Reasoning. Toisena kiinnostuksen kohteena hänellä on ollut mielenfilosofian kysymykset, joita hän on käsitellyt teoksissaan Did My Neurons Make Me Do It? Philosophical and Neurobiological Perspectives on Moral Responsibility ja Bodies and Souls, or Spirited Bodies? Lisäksi hän on toimittanut ja kirjoittanut yhdessä muiden filosofien kanssa aiheeseen liittyviä teoksia.


Uskonto ja tiede

Haastattelussa Nature's God: An interview with Nancey Murphy Murphy lähtee ajatuksesta, jonka mukaan teologiassa on rohkeasti otettava huomioon tieteellisen tutkimuksen tulokset. Uskonnon ja tieteen suhde ei perustu siihen, että uskonnolla ja tieteellä olisi omat itsenäiset tutkimusalueensa, joissa molemmat voivat temmeltää vapaasti, vaan teologian tehtävänä on kriittisesti tarkastella erityisesti niitä tulkintoja, joita tieteellisille tutkimustuloksille annetaan. Suurin osa siitä mitä nimitetään "tieteeksi" onkin hänen mukaansa tieteellisiä tulkintoja tieteestä. Murphy katsookin olevansa ensisijaisesti filosofi ja filosofia tarvitaan nimenomaan uskonnon ja tieteen suhteen pohtimisessa.

Murphyn mukaan Raamattuun pohjaava kristillinen ihmiskäsitys voidaan hyvin nähdä materialistisena tai fysikalistisena. Raamatun tarkoitus ei ole koskaan ollut kuvata ihmisolemuksen ontologista rakennetta, vaan termit kuten "henki" viittaavat ruumiillisen ihmisen suhteisiin, kuten esimerkiksi suhteeseen ihmisen ja Jumalan välillä. Uskonnon harjoittamisessa Murphy näkeekin paljon nimenomaan ruumiillisia ja kehollisia elementtejä. Maasta olet siis tullut ja maaksi Sinun on jälleen tultava...

U.S.A:laisessa keskustelussa ei voi olla ottamatta kantaa älykkään suunnittelun -teorian luomaan tilanteeseen. Murphyn mukaan ID:n kannattajat ovat unohtaneet Jumalan luomistyössä jotakin: Jumalan luomistyö on yhtäaikaa alussa tapahtunut ja jatkuvaa luomistyötä. Murphyn mukaan ID unohtaa kokonaan ajatuksen jatkuvasta luomisesta. Teologian tehtävänä ei ole taistella evoluutio-oppia vastaan vaan tulkita tilanne Raamatun pohjalta - kaikki luotu on hyvää, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Raamatun maailmankuva on siis ihmiselle moraalisemotionaalinen haaste ja ID muistuttaa valistuksen deismiä, jonka mukaan Jumala loi maailman ja jätti sen sitten oman onnensa nojaan. 

Erikoisen mielenkiintoinen on Murphyn vastaus ns. teodikean ongelmaan eli kysymykseen siitä miksi maailmassa on pahuutta, jos kerran Jumala on hyvä ja kaikkivaltias? Miksi esimerkiksi tsunami tappoi kymmeniä tuhansia ihmisiä? Hänen vastauksensa lähtee liikkeelle fysiikasta: universumin on oltava juuri tämänkaltainen, jotta elämän synty maapallolla olisi ollut mahdollista ja tähän samaan systeemiin kuuluvat elämän päättymisen ja kärsimyksen ilmiöt. Tsunamin kohdalla siis: "Elämä maapallolla edellyttää mantereiden liikettä". Myrphyn ajatus vaikuttaa ainakin ensisilmäykseltä modernilta versiolta Leibnizin parhaan mahdollisen maailman argumentista. Tämä herättää tietenkin kysymyksen siitä voiko Jumalaa pitää kaikkivaltiaana? Miksei hän voinut luoda vielä parempaa maailmaa? Itse jättäisin tämän kysymyksen vastaamatta...

Kaikenkaikkiaan Nancey Murphyn haastattelu tuo mieleeni Isaac Newtonin. Hän katsoi saaneensa tehtävän tutkia maailmaa, jotta Jumalan luomistyön salaisuudet saataisiin selville. Ihmisen kuitenkin kannattaa muistaa kognitiiviset rajallisuutensa.

Mielenfilosofiaa

Nancey Murphy puhuu kristillisen fysikalismin puolesta esimerkiksi teoksessaan Bodies and Souls, or Spirited Bodies?. Hänen näkemyksensä mukaan Raamatun ihmiskuva on materiaalinen, mutta ihminen ei ole vain ainetta vaan henkinen keho - ruumis, jolla voi olla suhde Jumalaan ja tämä ihmisen moraalisen luonteen lailla erottaa ihmisen eläimestä. Murphyn keskeinen käsitys on, että ylemmän tason elementit voivat vaikuttaa alemman tason olioihin. Hän puhuu siis alaspäinkausaation puolesta - ihminen voi esimerkiksi tahdollaan vaikuttaa toimintaansa, koska hän voi vaikuttaa aivoihinsa. Murphyn mukaan maailma koostuu erilaista tasoista: ensin atomeista, sitten molekyylien tasosta, solujen tasosta, elollisten olentojen tasosta ja lopulta nisäkkäiden ja kulttuuriin kykenevien ihmisten tasosta. Murphyn näkemys muistuttaakin jossain määrin emergenttiä materialismia - vain ainetta on olemassa, mutta ylemmän tason ilmiöitä ei voi palauttaa alemman tason ilmiöihin. Ihmisen uskonnollisuus on Murphylle ylemmän tason ilmiö, joka voi vaikuttaa alemman tason ilmiöihin ja tämän vuoksi myös ihmisen vapaa tahto on mahdollista.

http://ep.physoc.org/content/93/1/16/F2.large.jpg

 

Murphy esittää argumenttinsa ei-reduktiivisen fysikalismin puolesta teoksessa Did My Neurons Make Me Do It?: Philosophical and Neurobiological Perspectives on Moral Responsibility and Free Will. Hänen erityisenä tavoitteenaan on osoittaa, että alaspäinkausaatiota voidaan havaita monissa luonnontiloissa ja se on perusteltua myös mielenfilosofian alueella. Olennaista on erityisesti se, että jonkin systeemin kausaalisten ennakkoehtojen eli systeemin tilan voidaan nähdä vaikuttavan alaspäin siihen millä tavalla kausaaliset vaihtoehdot aktivoituvat. Samankaltaisen argumentin hän esittää seuraavassa esseessään.

Esseessä Is "non-reductive Physicalism" an Oxymoron Murphy mainitsee syitä joiden vuoksi ylöspäinkausaatiota tai determinismiä ei voida enää kannattaa:

1. Luonnonlait eivät ole deterministisiä vaan kontingentteja. Tieteelliset teoriat voidaan nähdä sekä deterministisinä, että indeterministisinä.

2. Vaikka teoriat olisivat deterministisiä ne eivät päde kuin koko universumin kohdalla, sillä mitään pienempää systeemiä ei voida irrottaa ympäristöstään. Koko universumin tutkiminen puolestaan on mahdotonta.

3. Ylemmän tason teoriat eivät ole johdettavissa alemman tason teorioista.

4. Systeemien selittämiseksi ei tarvitse viitata luonnonlakeihin, vaan niiden osien funktioihin. 

Murphyn keskeinen argumentti determinismiä tai reduktionismia vastaan ja alaspäinkausaation puolesta on havainto, että monissa monimutkaisissa systeemeissä kokonaisuudella on vastavuoroisia vaikutuksia osiinsa. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita DNA, joka aktivoituu valikoivasti erilaisissa ympäristöissä. Myös esimerkiksi muurahaiskekoa voidaan pitää systeemiteoreettisena esimerkkinä tällaisesta systeemistä, joka toimii eri tavoin erilaisissa tilanteissa, vaikka sen kausaalisesti merkittävät tekijät ovat samoja. Lopulta Murphy viittaa Alicia Juarreron ajatukseen, jonka mukaan monet systeemit voidaan nähdä kokonaisuutena funktionaalisina ja alaspäinkausaalisesti vaikuttavina:

The dynamical organization functions as an internal selection process established by the system itself, operating top-down to preserve and enhance itself. That is why autocatalytic and other self-organizing processes are primarily informational; their internal dynamics determine which molecules are “fit” to be imported into the system or survive.

-----------------------------------------------------------------------------------------

Teitä minä kutsun, ihmiset, teille kaikille osoitan sanani. Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät, hankkikaa tietoa, te houkat!

Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini.

(Sananl. 8)