Suomalaiseen kansanuskoon kuului keskeisenä pyhän lehdon keskellä seissyt maailmanpuu, jota vain shamaani saattoi lähestyä syvää kunnioitusta osoittaen. Shamaanin suorittamien rituaalien tarkoituksena oli esi-isien kunnioittaminen. Uskomuksen mukaan he huolehtivat vielä kuolemansa jälkeenkin elävien hyvinvoinnista. Tämä siis muinaisten "suomalaisten" keskuudessa, mutta sama idea kuuluu lähes kaikkiin uskontoihin. Germaaneilla oli oma maailmanpuunsa, jonka munkki Ansgar katkaisi keskiajalla, mikä johti germaanien kääntymiseen kristinuskoon. Viikinkien maailmanpuut ovat myös tunnettuja, mutta symboli tunnetaan yhtä hyvin Kabbalassa kuin intiaaneillakin. Keskiajalla maailmanpuusta muodostui myös kristillinen symboli, jossa Kristus nähtiin elämän lähteenä. Hänet maalattiin maailmanpuun juureen esi-isien tilalle.

Norjalainen elämänpuu

Maailmanpuun ajateltiin kannattelevan taivasta Pohjantähden kohdalla, mutta maailmanpuu on ennenkaikea elämänpuu. Kaikkien kansojen mytologiassa maailmanpuu edustaa elollisten historiallista jatkumoa menneisyydestä nykyisyyteen. Samalla maailmanpuuhun liittyy kaikkinainen hyvinvointi. Eikä tämä koske vain ihmisiä, vaan kaikkea elollista.

Elämänpuu ja Kristus

Keskiajan luonnonkuvauksissa maailmanpuut alkoivat olla järjestelmällisesti esitettyjä kuvauksia kasveista, eläimistä ja ihmisestä. Mutta myös Darwin puhui elämänpuusta. Voidaankin ajatella niin, että ajatus evoluutiosta - kaiken nykyisen elollisen historiasta - on yllättävän vahvasti läsnä uskontojen mytologiassa. Raamatusta löytyy asiasta seuraava kohta:

"Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty. Hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä." (1. Moos 3:20-24.)


Tässä mielenkiintoinen linkki aiheeseen.