YLE:n uutinen kertoo siitä miten aivotutkimusta pyritään valjastamaan mainonnan palvelukseen.

Samana päivänä YLE:n uutiset kertovat myös toisesta mielenkiintoisesta ilmiöstä: Venäjän rasistinen väkivalta vähentynyt alkuvuonna.

Molemmat uutiset kertovat kahden ilmiön: kapitalismin ja moraalin suhteesta. Tiedettä kuten aivotutkimusta voidaan yrittää käyttää sellaisen ihmisryhmän etujen ajamiseen, jolla on varaa sen käyttämiseen omien etujensa ajamiseen. Tässä tapauksessa tiede toimii siis kapitalistien palveluksessa tavallista kuluttajaa vastaan. Ilmiö on tietenkin tuttu monista muista yhteyksistä, mutta ainakaan ensi silmäyksellä uutisesta ei mainita mitään kaupallisten kanavien nettisaiteilla. 

Itse en ole asiasta kuitenkaan sen suuremmin huolissani, sillä aivotutkimus tuskin pystyy löytämään mitään olennaisesti uutta mainoksien vaikutuksesta ihmiseen. Aivotutkimus ei ole tähän mennessä pystynyt selvittämään muitakaan ongelmia, joten pyrkimys hyödyntää sitä mainonnassa vaikuttaa lähinnä scifiltä. Kapitalismi on jo luonut tuotteita, joita sen ei edes tarvitse mainostaa ja niitä myydään tästä huolimatta hyvällä voitolla: tupakka ja alkoholi. Valtion on siedettävä näitä myrkkyjä, koska se ei tule toimeen ilman kapitalisteja.

Kapitalistiseen mantraan kuuluu myös hokema: "lama aiheuttaa muukalaisvihaa". Mikä onkaan parempi mainoslause ja pelote kapitalismin puolesta? Historia osoittaa tietenkin, että tietyissä kulttuurisissa olosuhteissa asia onkin näin, mutta kyse onkin juuri tästä: kapitalismin on luotava sellaiset kulttuuriset olosuhteet, että se voidaan nähdä jopa välttämättömänä yhteiskunnallisen rauhan takaamisessa. On kuitenkin muistettava, että taloudelliset nousukaudet ovat II maailmansodan jälkeen aina nostaneet rikostilastoja.

Kapitalismi pyrkii siis tekemään kuluttajasta vahvasti "tämänpuoleisen" kuten molemmista uutisista huomaa. Se pyrkii luomaan mahdollisimman vetoavia mainoksia jopa tieteen avulla ja se pyrkii rauhoittamaan ihmisiä ulkoaohjautuvasti kuluttamisella. Samalla se kuitenkin näivettää kaikkea halua osallistua millään tavoin poliittiseen toimintaan. Ihminen toimii kuten hiiri tai simpanssi, joka lopettaa syömästä ja kuolee nälkään kun se huomaa, että se voi stimuloida mielihyväkeskustaan vain napista painamalla. Lopulta kapitalismin pyrkimys tehdä ihmisestä täysin ulkoapäinohjattava johtaa erityisesti nuorison hyväksikäyttöön, sillä heihin on helpompi vaikuttaa. Se tekee myös ihmisistä entistä passiivisempia: "Minä katson vain tuohon suuntaan. Esittäkää minulle vahvasti vaikuttavia ärsykkeitä!"

Frankfurtin koulukuntalaiset ovat tietenkin kapitalistisen ärsyketeollisuuden tutkimuksen pioneereja. Ärsykkeet on kohdistettu erityisesti kuluttajiin eli niihin, joista hyöty on saatava irti. Kapitalisteihin itseensä arsykkeet eivät välttämättä kohdistu. Heidän on pystyttävä tuottavaan työhön, rationaaliseen laskelmointiin ja tämä voi tapahtua esimerkiksi joogan avulla. 

Kapitalistin on siis oltava suhteellisen vapaa ärsykkeistä, jotta hän voi itse ansaita ja jättää tuhlaamatta kaikkeen siihen järjettömään, jota hän yrittää mahdollisimman tehokkaasti muille kaupata. Hän voi esimerkiksi joogata saavuttaakseen tämän suhteellisen sisäisen vapauden mainosten ja keinotekoisten tarpeiden viidakon keskellä.

Suhteellinen sisäinen vapaus ei kuitenkaan ole vain kapitalistien yksityisomaisuutta. Tämän huomasivat jo Frankfurtin koulukuntalaiset, jotka hakivat innoitusta juuri niistä, jotka ovat historian aikana kyenneet transsendoimaan maailman. Kuten Matti Luoma kirjoittaa teoksessaan Mystiikka ja filosofia idässä ja lännessä:

"Oleellisesti puhdistumisen vaiheessa on kysymys irtautumisesta kaikesta siitä arkikokemuksen, maallisen ja aistillisen piiristä, minkä vankina on aikaisemmin ollut - eli mikä nyt tajutaan vankilaksi, Buddhan kielellä kärsimykseksi ja mistä on päästävä eroon".

atheistbus.jpg

Matkalla johonkin? Meditoimaan vai tavarataloon?

Tämä mystiikkaan liittyvä "uudistettu" asenne kaikkea näkyvää kohtaan on vastakkainen kuluttajan roolille. Mystikko ei ole kuluttaja ja tämän vuoksi kapitalismi haluaakin luoda kuluttajan antimystisen persoonallisuustyypin. Tämän persoonallisuustyypin keskeinen ominaisuus on neuroottisuus, sillä pakkomielteinen kuluttaja on kapitalistin ihanneasiakas. Kun henkilön on pakonomaisesti etsittävä nautintoja jonkin hankkimisesta ja saamisesta hän on myös maksava asiakas. Kuten ateistien bussikampanja toi asian esiin jokin aika sitten: "Jumalaa tuskin on olemassa lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä."  Nykypäivän palveluihin keskittyvässä jälkiteollisessa yhteiskunnassa kehoitus nauttimiseen voidaan lähes aina nähdä kehoituksena kuluttamiseen.

Beginning%20Meditation%20Pic.jpg

Tämänkin ajan he voisivat kuluttaa! Mutta voisiko meditaatiosta tehdä bisnestä?


U.S.A:laiset nettiaddiktoituneet finanssitarkastajat ovat hyvä esimerkki siitä, että joskus kapitalismi voi purra jonkin verran myös omaan nilkkaansa. Finanssitarkastajat eivät pystyneet enää työhönsä, sillä heistä oli tullut täysin ulkopäinohjattavia neurootikkoja - he käyttivät työaikansa lähes kokonaan internetpornoon ja sitä katsellessaan pankkikriisi sai rauhassa kehittyä. 

W020081218511855429184.jpg

Taistelussa passivisuutta vastaan.